22.4.2022
Keskustelimme perjantai reflektiossa tänään fysioterapeutin ydinosaamisesta. Päällimmäisenä mieleen jäi kohtaamisen taito, joka on mielestäni yksi tärkeimmistä fysioterapeutin taidoista. Yhteisessä keskustelussa usein esiin nousi empaattisuus ja kuuntelu. Kuunnellessa täytyy olla aidosti läsnä. Keskustelusta jäi mieleen lause "isommat korvat kuin suu". On siis tärkeä antaa asiakkaalle tilaa kertoa, mitä hänellä on asiaa, keskeyttämättä tai itse höpöttämällä turhia asioita.
Yhteisestä reflektoinnista opin myös sen, että on tärkeä antaa asiakkaan kertoa myös ne negatiiviset tunteet ja ajatukset tai jos jokin asia painaa mieltä. Ne saattavat vaikuttaa tekemiseen ja siihen, mitä sillä kerralla voidaan tehdä. Jos asiakkaan mieli on maassa tai on jokin asia, joka mietityttää, ei välttämättä ole järkevä tehdä uusia tai paljon keskittymistä vaativia asioita, sillä ajatukset ovat jossain muualla kuin tekemisessä.
Asiakaslähtöinen tavoitteen asettelu on ollut jo tuttua, mutta sai se silti ajattelemaan ja oppi myös jotain uutta. Tärkeitä pointteja mielestäni oli se, että terapeutin ei pitäisi yksin ilman asiakasta päättää asiakkaalle tavoitteita. Mielestäni asiakkaalta täytyisi kysyä myös hänen mielipiteensä, mitä hän haluaa. Tästä puhuimmekin aamun reflektiossa. Kun asiakas saa itse olla vaikuttamassa tavoitteisiin, jotka asetetaan, on asiakas tällöin motivoituneempi tekemään töitä tavoitteen eteen.
Keskustelimme myös muuntautumiskyvystä asiakkaan mukaan, joka liittyy vahvasti asiakkaan kohtaamisen taitoon. Iäkkään muistisairaan ihmisen ja teini-ikäisen kohtaaminen on hieman eri asia ja vaatii muuntautumiskykyä. Iäkkäälle vanhukselle puhutaan ja käytetään hieman eri kieltä kuin teini-ikäiselle. Myös käytös on erilaista. Myös ohjaajallani asiakkaat ovat iäkkäistä teini-ikäisiin.
Mieleen jäi myös vahvasti, että silloin, jos jotakin ei tiedä saa ja pitää uskaltaa sanoa ettei tiedä. Asiakas tuskin siitä pahastuu ja aina voi sanoa, että ottaa seuraavalle kerralle asiasta selvää. Olemme tällä viikolla puhunut ohjaajani kanssa samasta asiasta. Asiakas ei pahastu, vaikka sanoo ettei jotain asiaa tiedä ja tarkistaa asian vaikka heti asiakas tilanteessa, jos se on nopea tarkistaa ettei asiakkaalle varattua aikaa mene liikaa muuhun.
Yhteisestä reflektiosta opin siis, että on tärkeä kuunnella asiakasta ja antaa asiakkaalle tilaa kertoa myös ne negatiiviset ajatukset ja tunteet. Asiakaslähtöinen tavoitteen asettelu oli myös asia, joka oli jo opittu asia, mutta toi se silti uusia asioita ajatteluun. Opin myös, että on täysin okei sanoa, jos jotakin asiaa ei tiedä.
Asiakaslähtöisen tavoitteenasettelun aijon ehdottomasti ottaa tulevaisuuteen mukaan, koska tämä on mielestäni tehokkaampi ja asiakkaallekin mukavampi tapa asettaa tavoitteet. Tulevaisuudessa ja jäljellä olevassa harjoittelussa aion jatkaa sitä, että sanon silloin, kun en jotakin asiaa tiedä tai tarvitsen jossakin apua. Myös asiakkaan kohtaamiseen liittyvät asiat aion pitää mielessä loppu harjoittelun ja myös tulevaisuudessa.
Tällä viikolla myös ohjaajani kanssa käyty hyviä ja ajatuksia herättäviä keskusteluja. Olemme puhuneet esimerkiksi oman luonteen tuomisesta rohkeasti esiin asiakkaan kanssa sekä huumorin käytöstä. Oman luonteen tuominen ja huumorin käyttäminen ovat mielestäni ehdottomia vahvuuksia, mutta niiden täytyy muovautua asiakkaan mukaan. On tärkeä taito tunnistaa, kenen asiakkaan kanssa voit käyttää ronskimpaa huumoria ja kenen kanssa et. Tämä liittyy vahvasti myös muuntautumiskykyyn asiakkaan mukaan.
Varsinkin yksityisellä puolella, omalla luonteella myös myydään itseä. Myös ohjaajani toi hyvän pointin, että oma motivaatio ja se, uskotko siihen mitä teet, vaikuttavat toimintaamme paljon. Jos emme usko siihen, mitä olemme tekemässä tai motivaatiomme auttaa on vähäinen, ei toimintamme ole parasta mahdollista. Yksityisellä puolella on myös myytävä itseä, jos tekeminen ei ole parasta mahdollista, valitsee asiakas herkästi toisen fysioterapeutin.
29.4.2022
Tämän viikon perjantai reflektiossa oli hyvää, ajatuksia herättävää ja opettavaista keskustelua siitä, millaista ohjausosaamista hyvällä fysioterapeutilla on. Ensimmäinen asia, joka herätti ajatuksia ja tunteita oli asiakkaan kuuntelu. Kuuntelu ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan ohjausosaamisesta, mutta on todella tärkeä taito ohjatessa. Ohjatessa on tärkeä kuunnella asiakasta. Esimerkiksi jos asiakas pelkää jotain, on osattava kuunnella asiakasta, jotta voidaan poistaa pelottava tekijä. Meidän on myös turha ohjata harjoitteita, joita asiakas ei tykkää tehdä tai pelkää niitä. Jotta saamme tämän selville, meidän on osattava kuunnella asiakasta, että voimme miettiä asiakkaalle paremmat harjoitteet.
Muita tärkeitä asioita, mitä keskustelussa nousi esiin olivat asiakaslähtöisyys, motivointi ja turvallisuus. Asikaslähtöisyys on mielestäni tärkeä ohjausosaamisen taito, koska esimerkiksi harjoitteet täytyy mielestäni miettiä asiakkaan elämää tukeviksi sekä kuunnella, millaisia harjoitteita asiakas haluaa ja miettiä ne asiakkaan toiveiden mukaan. Motivoinnilla on myös mielestäni suuri merkitys. Jos asiakas ei usko omiin kykyihinsä tai onnistumiseen, on fysioterapeutilla suuri merkitys asiakkaan kannustamisessa ja uskon luomisessa siihen, että asiakas todellakin pystyy tekemään. Mielestäni hyvä fysioterapeutti osaa löytää keinot, jolla motivoida ja kannustaa asiakasta.
Turvallisuuden huomiointi on myös mielestäni tärkeä ominaisuus ohjausosaamisessa, että asiakkaalla on turvallinen ja luottavainen olo. Keskustelussa nousi myös pointti siitä, että pystyy perustelemaan ohjauksen ja tekemisen tutkitulla tiedolla. En ole aikaisemmin ajatellut tätä, mutta mielestäni hyvällä fysioterapeutilla sen tulisi kuulua ohjausosaamiseen. Mielestäni on tärkeä osata perustella tutkitulla tiedolla, mitä tekee, ettei tehdä asioita vain tekemisen ilon vuoksi sekä tekemisellä on tutkitusti vaikutusta siihen mitä sillä tavoitellaan.
Yhteisestä reflektiosta opin kuuntelemisen merkityksen myös ohjauksessa sekä tärkeitä asioita, joita myös jäi mieleen olivat asiakaslähtöisyys ja turvallisuuden merkitys. Jäljellä olevassa harjoittelussa ja tulevaisuudessa aion varmasti hyödyntää ja ottaa nämä asiat toimintaani. Kuunteluun ohjatessa aion kiinnittää huomiota sekä samalla asiakaslähtöisyyteen miettiessäni harjoitteita asiakkaille, niin harjoittelussa ja tulevaisuudessakin. Olemme harjoitelleet asiakkaiden kanssa jonkinverran tasapainoa. Jäljellä olevassa harjoittelussa aionkin kiinnittää turvallisuuteen entistä enemmän huomiota olemalla asiakkaan lähellä ja omalla sijoittumisellani tilassa, jotta asiakkaalla olisi luottavainen olo tehdä harjoitteita.
6.5.2022
Fysioterapeutin kliininen osaaminen oli tällä viikolla tarkkailun ja reflektoinnin kohteena. Kliininen osaaminen on fysioterapeutin osaamisen ydintä ja tärkeä elementti fysioterapeutin työssä. Aamun reflektiossa käytiin jokaisen kokemuksia ja tilanteita läpi, joita harjoittelussa on käynyt. Keskustelussa heräsi monia tärkeitä ajatuksia, millaista kliinistä osaamista hyvällä fysioterapeutilla on.
Kliinisen osaamisen ytimessä on tutkiminen. Keskustelussa nousi esille, että tutkimisella täytyy olla tarkoitus. Ettemme tutkita vain tutkimisen ilosta, koska tämä tuskin johtaa mihinkään. Sama pätee valitsimiin hoitoihin mitä teemme. Jokaisella tekemällämme, esimerkiksi mobilisoinnilla tai harjoitteella, täytyy olla jokin tarkoitus, miksi juuri näin tehdään, että voisimme auttaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Jotta pystymme auttamaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, täytyy meidän usein tutkia. Keskustelussa tuli esiin se, kun kokemusta tulee saatetaan lähteä oikaisemaan asioissa ja jätetään esimerkiksi joitain asioita tutkimatta, koska esitiedoista saa jo kuvan, mikä asiakkaalla voisi olla ja tehdään samoja asioita mitä jonkun muun asiakkaan kanssa tehty ja todettu toimiviksi siihen vaivaan. Vaikka vaiva/ongelma kuulostaa tutulle ja samankailtaiselle, mitä jollain muulla asiakkaalla on ollut. Pitäisi asia kuitenkin tutkia, jotta tiedetään, että lähdetään oikeasti hoitamaan oikeaa asiaa eikä vain oleteta, koska arvaus esitietojen perusteella voi mennä väärin ja lähdetään hoitamaan epäoleellisia asioita. Toisaalta eivät kaikki testikään aina anna ole luotettavia, mutta antavat ne jotain suuntaa.
Kliinisessä osaamisessa keskiössä on asiakkaan toimintakyky ja arjessa pärjääminen. Esimerkiksi jos asiakkaan olkaninivel ei mene niin pitkälle fleksioon, mitä kirjoissa sanotaan. Onko sillä merkitystä, jos se ei asiakkaan arkea haittaa tai tuota ongelmia? Ei, jos asiakas ei itse koe sen olevan este arjessa pärjäämiselle. Myös se, jos asiakkaalla on paljon eri vaivoja, täytyisi osata kysyä, mikä vaiva haittaa eniten arkea ja kiinnittää huomio siihen, mikä eniten toimintakykyä haittaa.
Tämän perjantain reflektiosta päällimmäinen ajatus ja oppi jäi tutkimisesta. Vaikka kokemuksen myötä asiat tulevat enemmän rutiinilla, ei mielestäni asioissa pitäisi välttämättä oikaista, että tekeminen olisi nopeampaa tai päästäisiin helpommalla. Myös se, että pitää ajatuksen siinä, miksi teen jonkin asian ja mitä tällä tavoittelen. Nämä asiat aion pitää muistissa niin loppu harjoittelun ajan kuin tulevaisuudessa. Vielä kun opiskelee eikä ole kokemusta kertynyt niin paljon, asioissa ei voi oikein oikoa, mutta se on hyvä pitää mielessä myös tulevaisuudessa. Jos jonkin oletetun asian varmistaa vielä esimerkiksi jollain testillä, niin siinä ei loppujen lopuksi paljon aikaa mene.
13.5.2022
Tällä viikolla pohdimme, millainen on hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö. Työhyvinvointi on todella merkittävä asia töissä jaksamiseen ja töissä viihtymiseen. Reflektiossa oli tuttua juttua työhyvinvoinnista, mutta paljon tuli myös uusia ajatuksia, mitä ei ole aiemmin miettinyt.
Aikaisemmin ei ole tullut mietittyä, miten moneen fysioterapeutin ydinosaamisen osa-alueeseen oma ja työyhteisön hyvinvointi liittyy. Työhyvinvointi liittyy vahvasti työelämäosaamiseen, eettiseen osaamisen ja johtamisosaamiseen ja oikeastaan se näkyy jokaisessa ydinosaamisen osa-alueessa. Työhyvinvointi on kaiken pohja. Kun työyhteisö ja oma työhyvinvointi on hyvää, pystyy toimimaan ja olemaan paras versio itsestä. Kun nukumme tarpeeksi, syömme monipuolisesti ja riittävästi ja liikumme, jaksamme töissä paljon paremmin ja pystymme tuomaan työyhteisöön myös positiivista energiaa, joka palvelee myös työyhteisön hyvinvointia.
Keskustelusta jäi myös mieleen asioita, millainen on hyvinvoiva työyhteisö. Hyvinvoivassa työyhteisössä työkavereihin pystytään luottamaan, puhalletaan yhteen hiileen sekä ollaan innostavia ja kannustavia. Mielestäni hyvinvoivassa työyhteisössä kenenkään ei tarvitse pitää roolia yllä, että on aina positiivinen ja pirteällä tuulella. Hyvinvoivassa työyhteisössä otetaan myös kaikkien mielipide huomioon. Usein hiljaisempien mielipide saattaa jäädä äänekkäämpien varjoon. Ja mielestäni hyvässä työyhteisössä myös tämä asia otetaan huomioon, että kaikkien ääni pääsee kuuluviin.
Keskustelusta opin myös työstä palautumisen merkityksen. Jokaiseen päivään on otettava itselle aikaa ja asioita joista nauttii ja missä saa irrotettua ajatukset töistä. Työn ja vapaa-ajan tulee olla tasapainossa, että pystyy tekemään työtään hyvin ja niin, ettei työ luo liikaa stressiä. Omaan työhyvinvointiin liittyy mielestäni myös taito osata sanoa ei. Täytyy tietää ja tunnistaa kuinka paljon jaksaa tehdä, ettei itselle ota liian suurta taakkaa kannettavaksi ja tällöin on tärkeä taito osata sanoa ei. Ehkä myös niille mielenkiintoisille tehtäville, jos oma jaksaminen ei niihin riitä.
Reflektiosta opin kuinka tärkeä oma ja työyhteisön hyvinvointi on. Se, miten hyvin viihdymme töissä ja kuinka hyvin huolehdimme itsestämme, peilautuu herkästi siihen miten käyttäydymme asiakkaiden kanssa. Jos viihdymme töissä ja voimme itse hyvin, se myös usein näkyy asiakkaalle. Opin myös kuinka tärkeää työstä palautuminen on ja että on tärkeää tunnistaa omat voimavarat. Näitä opittuja asioita aion hyödyntää myöskin tulevaisuudessa sekä vielä loppu harjoittelussa. On huolehdittava omasta hyvinvoinnista syömällä hyvin, nukkumalla riittävästi ja liikkumalla sekä etsimällä itselle sellaiset asiat, joilla palautuu työpäivän jälkeen ja saa työasiat pois mielestä. Huolehtimalla omasta hyvinvoinnista huolehtii samalla myös työyhteisön hyvinvoinnista.
20.5.
Tällä viikolla pohdimme fysioterapeutin eettistä osaamista. Keskustelussa kertautui hyvin asioita joita fysioterapeutin eettisissä ohjeissa mainitaan. Tärkeitä asioita joita keskustelussa nousi olivat esimerkiksi, että kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja kohtaa asiakkaan ennakkoluulottomasti. Ennakkoluulottomuus on mielestäni tärkeä, sillä keskustelussa nousi kokemus ennakkoluuloihin liittyen. Fysioterapeutti oli mennyt asiakkaan luokse kotikäynnille ja asiakas oli ollut hyvin päihtyneenä. Tämän jälkeen fysioterapeutti oli kertonut kollegoille negatiiviseen sävyyn asiakkaasta, vaikka asiakas oli muilla kerroilla ollut hyvin asiallinen ja pahoitellut myös tapahtunutta. Myös muut olivat kuulleet samanlaista käytöstä, että asiakkaista kerrotaan vain niitä negatiivisia asioita.
Nämä aiheuttavat ennakkoluuloja asiakasta kohtaan, jota ei ole edes nähnyt ja ne saattavat vaikuttaa vuorovaikutukseen, kun asiakas kohdataan ensimmäisen kerran. Näiden ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa tai näkyä asiakkaan ja fysioterapeutin välisessä vuorovaikutuksessa. Onko oikein kertoa kertoa negatiiviseen sävyyn asiakkaasta, vaikka asiat olisivat totta? Pitäisikö negatiivisten asioiden lisäksi keskittyä myös niihin positiivisiin?
Eettiseen osaamiseen liittyy mielestäni vahvasti myös rehellisyys. Asiakkaalle täytyy olla rehellinen. Ei voi lupailla esimerkiksi hoitoon tai paranemiseen liittyviä asioita, jotka eivät ole realistisia. Rehellisyyteen mielestäni liittyy myös rohkeus, että uskaltaa sanoa, kun jotakin asiaa ei tiedä ja tällöin konsultoi kollegaa tai muuta ammattilaista. Myös rehellisyys siitä, jos ei ole koulutusta johonkin asiaan, ei lähdetä sitä tekemään sekä myös se, että toimii oman osaamisen rajoissa.
Yksi tavoitteistani harjoitteluun liittyi eettiseen osaamiseen ja tämä täyttyi mielestäni hyvin. Tavoitteen takia myös eettiseen osaamiseen liittyviä asoita tuli harjoittelussa mietittyä. Harjoittelun aikana viikoittain käynyt asiakas kertoi, että lapsellaan on todettu syöpä ja hän kertoi, ettei ole asiaa monelle kertonut. Tässä pohdin, että oma käytös on varmasti ollut luottamusta herättävä, sillä asiakas uskalsi asian myös minulle kertoa.
Eettiset kysymykset ja asiat näkyvät joka päiväisessä toiminnassamme ja ovat mielestäni tärkeitä asioita pysähtyä ajoittain pohtimaan. Tämän perjantain reflektiosta päällimmäisenä mieleen jäi rehellisyys, oman osaamisen rajojen tunnistaminen sekä se, että ei anna asiakkaasta kuultujen asioiden vaikuttaa omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Nämä asiat ovat tärkeitä pitää mielessäni myös tulevaisuudessa.
