OPPIMISTEHTÄVÄ 3, harjoittelu 2

Työelämänohjaajan palaute: 

"Fysioterapiaharjoittelun palaute / Fysioniska

Viisi viikkoa hurahti hurjan nopeasti. Paljon ehdittiin käydä asioita läpi, erilaisten asiakastilanteiden kautta ja lisäksi keskustelemalla. 

Veeran vahvuudet on asiakastilanteissa, hyvin lämmin lähestymistapa. Hän osaa hienosti kuunnella/kuulla, mitä kerrottavaa asiakkaalla on. Kliininen päättely kehittyi harjoittelun aikana jonkin verran, mutta siinähän meillä "konkareillakin" on aina tekemistä. Mitä enemmän vain ajattelet ääneen, se palvelee sua ja asiakasta. Hienosti kehityit myös kertomisen suhteen asiakkaalle tilanteissa tapahtuvista toimista (esim. mitä tapahtuu traktiossa). Ohjaamiseen tuli lisää varmuutta ja ohjaustilanteen suunnittelu kehittyi myös. Ohjaaminen on myös Veeran vahvuutta. Ja nimenomaan salilla tapahtuva. 

Jatkossa (muissa harjoitteluissa myös) kannattaa kiinnittää huomiota omien muistiinpanojen tekemiseen esim. asiakastilanteissa. Niistä jää itselle merkinnät, joista voi olla apua tulevaisuudessa tapausten muistamisessa ja tätä kautta asioiden yhdistelemisessä kokonaisuuksiksi. Samoin kun ft-tilanteiden suunnitteluun hoitohuoneen puolella vain itselle lisää rohkeutta ja uskallusta. Kaikki muistiinpanot auttaa. Anatomian jatkuva kertaaminen ja itse liikkeiden kokeileminen auttaa myös kehittymään ja ymmärtämään asioita. Näistä puhuimmekin paljon harjoittelun aikana. ROHKEUTTA vain 💪

Olet vain oma herttainen itsesi ja rohkeasti asiakastilanteisiin mukaan ... "anna mä kokeilen" -tyyliin. 

Toivottavasti muistat kaiken mitä ehdittiin jutella ja saat niistä tärpeistä eväitä seuraaviin harkkoihin. Kiitos mukavista viikoista ❤️

Ystävällisin terveisin Päivi Rautiainen/ Fysioniska"

OPPIMISTEHTÄVÄ 2, harjoittelu 2

 22.4.2022

Keskustelimme perjantai reflektiossa tänään fysioterapeutin ydinosaamisesta. Päällimmäisenä mieleen jäi kohtaamisen taito, joka on mielestäni yksi tärkeimmistä fysioterapeutin taidoista. Yhteisessä keskustelussa usein esiin nousi empaattisuus ja kuuntelu. Kuunnellessa täytyy olla aidosti läsnä. Keskustelusta jäi mieleen lause "isommat korvat kuin suu". On siis tärkeä antaa asiakkaalle tilaa kertoa, mitä hänellä on asiaa, keskeyttämättä tai itse höpöttämällä turhia asioita. 

Yhteisestä reflektoinnista opin myös sen, että on tärkeä antaa asiakkaan kertoa myös ne negatiiviset tunteet ja ajatukset tai jos jokin asia painaa mieltä. Ne saattavat vaikuttaa tekemiseen ja siihen, mitä sillä kerralla voidaan tehdä. Jos asiakkaan mieli on maassa tai on jokin asia, joka mietityttää, ei välttämättä ole järkevä tehdä uusia tai paljon keskittymistä vaativia asioita, sillä ajatukset ovat jossain muualla kuin tekemisessä. 

Asiakaslähtöinen tavoitteen asettelu on ollut jo tuttua, mutta sai se silti ajattelemaan ja oppi myös jotain uutta. Tärkeitä pointteja mielestäni oli se, että terapeutin ei pitäisi yksin ilman asiakasta päättää asiakkaalle tavoitteita. Mielestäni asiakkaalta täytyisi kysyä myös hänen mielipiteensä, mitä hän haluaa. Tästä puhuimmekin aamun reflektiossa. Kun asiakas saa itse olla vaikuttamassa tavoitteisiin, jotka asetetaan, on asiakas tällöin motivoituneempi tekemään töitä tavoitteen eteen. 

Keskustelimme myös muuntautumiskyvystä asiakkaan mukaan, joka liittyy vahvasti asiakkaan kohtaamisen taitoon. Iäkkään muistisairaan ihmisen ja teini-ikäisen kohtaaminen on hieman eri asia ja vaatii muuntautumiskykyä. Iäkkäälle vanhukselle puhutaan ja käytetään hieman eri kieltä kuin teini-ikäiselle. Myös käytös on erilaista. Myös ohjaajallani asiakkaat ovat iäkkäistä teini-ikäisiin. 

Mieleen jäi myös vahvasti, että silloin, jos jotakin ei tiedä saa ja pitää uskaltaa sanoa ettei tiedä. Asiakas tuskin siitä pahastuu ja aina voi sanoa, että ottaa seuraavalle kerralle asiasta selvää. Olemme tällä viikolla puhunut ohjaajani kanssa samasta asiasta. Asiakas ei pahastu, vaikka sanoo ettei jotain asiaa tiedä ja tarkistaa asian vaikka heti asiakas tilanteessa, jos se on nopea tarkistaa ettei asiakkaalle varattua aikaa mene liikaa muuhun. 

Yhteisestä reflektiosta opin siis, että on tärkeä kuunnella asiakasta ja antaa asiakkaalle tilaa kertoa myös ne negatiiviset ajatukset ja tunteet. Asiakaslähtöinen tavoitteen asettelu oli myös asia, joka oli jo opittu asia, mutta toi se silti uusia asioita ajatteluun. Opin myös, että on täysin okei sanoa, jos jotakin asiaa ei tiedä. 

Asiakaslähtöisen tavoitteenasettelun aijon ehdottomasti ottaa tulevaisuuteen mukaan, koska tämä on mielestäni tehokkaampi ja asiakkaallekin mukavampi tapa asettaa tavoitteet. Tulevaisuudessa ja jäljellä olevassa harjoittelussa aion jatkaa sitä, että sanon silloin, kun en jotakin asiaa tiedä tai tarvitsen jossakin apua. Myös asiakkaan kohtaamiseen liittyvät asiat aion pitää mielessä loppu harjoittelun ja myös tulevaisuudessa. 

Tällä viikolla myös ohjaajani kanssa käyty hyviä ja ajatuksia herättäviä keskusteluja. Olemme puhuneet esimerkiksi oman luonteen tuomisesta rohkeasti esiin asiakkaan kanssa sekä huumorin käytöstä. Oman luonteen tuominen ja huumorin käyttäminen ovat mielestäni ehdottomia vahvuuksia, mutta niiden täytyy muovautua asiakkaan mukaan. On tärkeä taito tunnistaa, kenen asiakkaan kanssa voit käyttää ronskimpaa huumoria ja kenen kanssa et. Tämä liittyy vahvasti myös muuntautumiskykyyn asiakkaan mukaan. 

Varsinkin yksityisellä puolella, omalla luonteella myös myydään itseä. Myös ohjaajani toi hyvän pointin, että oma motivaatio ja se, uskotko siihen mitä teet, vaikuttavat toimintaamme paljon. Jos emme usko siihen, mitä olemme tekemässä tai motivaatiomme auttaa on vähäinen, ei toimintamme ole parasta mahdollista. Yksityisellä puolella on myös myytävä itseä, jos tekeminen ei ole parasta mahdollista, valitsee asiakas herkästi toisen fysioterapeutin. 

29.4.2022

Tämän viikon perjantai reflektiossa oli hyvää, ajatuksia herättävää ja opettavaista keskustelua siitä, millaista ohjausosaamista hyvällä fysioterapeutilla on. Ensimmäinen asia, joka herätti ajatuksia ja tunteita oli asiakkaan kuuntelu. Kuuntelu ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan ohjausosaamisesta, mutta on todella tärkeä taito ohjatessa. Ohjatessa on tärkeä kuunnella asiakasta. Esimerkiksi jos asiakas pelkää jotain, on osattava kuunnella asiakasta, jotta voidaan poistaa pelottava tekijä. Meidän on myös turha ohjata harjoitteita, joita asiakas ei tykkää tehdä tai pelkää niitä. Jotta saamme tämän selville, meidän on osattava kuunnella asiakasta, että voimme miettiä asiakkaalle paremmat harjoitteet. 

Muita tärkeitä asioita, mitä keskustelussa nousi esiin olivat asiakaslähtöisyys, motivointi ja turvallisuus. Asikaslähtöisyys on mielestäni tärkeä ohjausosaamisen taito, koska esimerkiksi harjoitteet täytyy mielestäni miettiä asiakkaan elämää tukeviksi sekä kuunnella, millaisia harjoitteita asiakas haluaa ja miettiä ne asiakkaan toiveiden mukaan. Motivoinnilla on myös mielestäni suuri merkitys. Jos asiakas ei usko omiin kykyihinsä tai onnistumiseen, on fysioterapeutilla suuri merkitys asiakkaan kannustamisessa ja uskon luomisessa siihen, että asiakas todellakin pystyy tekemään. Mielestäni hyvä fysioterapeutti osaa löytää keinot, jolla motivoida ja kannustaa asiakasta. 

Turvallisuuden huomiointi on myös mielestäni tärkeä ominaisuus ohjausosaamisessa, että asiakkaalla on turvallinen ja luottavainen olo. Keskustelussa nousi myös pointti siitä, että pystyy perustelemaan ohjauksen ja tekemisen tutkitulla tiedolla. En ole aikaisemmin ajatellut tätä, mutta mielestäni hyvällä fysioterapeutilla sen tulisi kuulua ohjausosaamiseen. Mielestäni on tärkeä osata perustella tutkitulla tiedolla, mitä tekee, ettei tehdä asioita vain tekemisen ilon vuoksi sekä tekemisellä on tutkitusti vaikutusta siihen mitä sillä tavoitellaan. 

Yhteisestä reflektiosta opin kuuntelemisen merkityksen myös ohjauksessa sekä tärkeitä asioita, joita myös jäi mieleen olivat asiakaslähtöisyys ja turvallisuuden merkitys. Jäljellä olevassa harjoittelussa ja tulevaisuudessa aion varmasti hyödyntää ja ottaa nämä asiat toimintaani. Kuunteluun ohjatessa aion kiinnittää huomiota sekä samalla asiakaslähtöisyyteen miettiessäni harjoitteita asiakkaille, niin harjoittelussa ja tulevaisuudessakin. Olemme harjoitelleet asiakkaiden kanssa jonkinverran tasapainoa. Jäljellä olevassa harjoittelussa aionkin kiinnittää turvallisuuteen entistä enemmän huomiota olemalla asiakkaan lähellä ja omalla sijoittumisellani tilassa, jotta asiakkaalla olisi luottavainen olo tehdä harjoitteita. 

6.5.2022

Fysioterapeutin kliininen osaaminen oli tällä viikolla tarkkailun ja reflektoinnin kohteena. Kliininen osaaminen on fysioterapeutin osaamisen ydintä ja tärkeä elementti fysioterapeutin työssä. Aamun reflektiossa käytiin jokaisen kokemuksia ja tilanteita läpi, joita harjoittelussa on käynyt. Keskustelussa heräsi monia tärkeitä ajatuksia, millaista kliinistä osaamista hyvällä fysioterapeutilla on. 

Kliinisen osaamisen ytimessä on tutkiminen. Keskustelussa nousi esille, että tutkimisella täytyy olla tarkoitus. Ettemme tutkita vain tutkimisen ilosta, koska tämä tuskin johtaa mihinkään. Sama pätee valitsimiin hoitoihin mitä teemme. Jokaisella tekemällämme, esimerkiksi mobilisoinnilla tai harjoitteella, täytyy olla jokin tarkoitus, miksi juuri näin tehdään, että voisimme auttaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. 

Jotta pystymme auttamaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, täytyy meidän usein tutkia. Keskustelussa tuli esiin se, kun kokemusta tulee saatetaan lähteä oikaisemaan asioissa ja jätetään esimerkiksi joitain asioita tutkimatta, koska esitiedoista saa jo kuvan, mikä asiakkaalla voisi olla ja tehdään samoja asioita mitä jonkun muun asiakkaan kanssa tehty ja todettu toimiviksi siihen vaivaan. Vaikka vaiva/ongelma kuulostaa tutulle ja samankailtaiselle, mitä jollain muulla asiakkaalla on ollut. Pitäisi asia kuitenkin tutkia, jotta tiedetään, että lähdetään oikeasti hoitamaan oikeaa asiaa eikä vain oleteta, koska arvaus esitietojen perusteella voi mennä väärin ja lähdetään hoitamaan epäoleellisia asioita. Toisaalta eivät kaikki testikään aina anna ole luotettavia, mutta antavat ne jotain suuntaa. 

Kliinisessä osaamisessa keskiössä on asiakkaan toimintakyky ja arjessa pärjääminen. Esimerkiksi jos asiakkaan olkaninivel ei mene niin pitkälle fleksioon, mitä kirjoissa sanotaan. Onko sillä merkitystä, jos se ei asiakkaan arkea haittaa tai tuota ongelmia? Ei, jos asiakas ei itse koe sen olevan este arjessa pärjäämiselle. Myös se, jos asiakkaalla on paljon eri vaivoja, täytyisi osata kysyä, mikä vaiva haittaa eniten arkea ja kiinnittää huomio siihen, mikä eniten toimintakykyä haittaa. 

Tämän perjantain reflektiosta päällimmäinen ajatus ja oppi jäi tutkimisesta. Vaikka kokemuksen myötä asiat tulevat enemmän rutiinilla, ei mielestäni asioissa pitäisi välttämättä oikaista, että tekeminen olisi nopeampaa tai päästäisiin helpommalla. Myös se, että pitää ajatuksen siinä, miksi teen jonkin asian ja mitä tällä tavoittelen. Nämä asiat aion pitää muistissa niin loppu harjoittelun ajan kuin tulevaisuudessa. Vielä kun opiskelee eikä ole kokemusta kertynyt niin paljon, asioissa ei voi oikein oikoa, mutta se on hyvä pitää mielessä myös tulevaisuudessa. Jos jonkin oletetun asian varmistaa vielä esimerkiksi jollain testillä, niin siinä ei loppujen lopuksi paljon aikaa mene.

13.5.2022

Tällä viikolla pohdimme, millainen on hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö. Työhyvinvointi on todella merkittävä asia töissä jaksamiseen ja töissä viihtymiseen. Reflektiossa oli tuttua juttua työhyvinvoinnista, mutta paljon tuli myös uusia ajatuksia, mitä ei ole aiemmin miettinyt. 

Aikaisemmin ei ole tullut mietittyä, miten moneen fysioterapeutin ydinosaamisen osa-alueeseen oma ja työyhteisön hyvinvointi liittyy. Työhyvinvointi liittyy vahvasti työelämäosaamiseen, eettiseen osaamisen ja johtamisosaamiseen ja oikeastaan se näkyy jokaisessa ydinosaamisen osa-alueessa. Työhyvinvointi on kaiken pohja. Kun työyhteisö ja oma työhyvinvointi on hyvää, pystyy toimimaan ja olemaan paras versio itsestä. Kun nukumme tarpeeksi, syömme monipuolisesti ja riittävästi ja liikumme, jaksamme töissä paljon paremmin ja pystymme tuomaan työyhteisöön myös positiivista energiaa, joka palvelee myös työyhteisön hyvinvointia. 

Keskustelusta jäi myös mieleen asioita, millainen on hyvinvoiva työyhteisö. Hyvinvoivassa työyhteisössä työkavereihin pystytään luottamaan, puhalletaan yhteen hiileen sekä ollaan innostavia ja kannustavia. Mielestäni hyvinvoivassa työyhteisössä kenenkään ei tarvitse pitää roolia yllä, että on aina positiivinen ja pirteällä tuulella. Hyvinvoivassa työyhteisössä otetaan myös kaikkien mielipide huomioon. Usein hiljaisempien mielipide saattaa jäädä äänekkäämpien varjoon. Ja mielestäni hyvässä työyhteisössä myös tämä asia otetaan huomioon, että kaikkien ääni pääsee kuuluviin.

Keskustelusta opin myös työstä palautumisen merkityksen. Jokaiseen päivään on otettava itselle aikaa ja asioita joista nauttii ja missä saa irrotettua ajatukset töistä. Työn ja vapaa-ajan tulee olla tasapainossa, että pystyy tekemään työtään hyvin ja niin, ettei työ luo liikaa stressiä. Omaan työhyvinvointiin liittyy mielestäni myös taito osata sanoa ei. Täytyy tietää ja tunnistaa kuinka paljon jaksaa tehdä, ettei itselle ota liian suurta taakkaa kannettavaksi ja tällöin on tärkeä taito osata sanoa ei. Ehkä myös niille mielenkiintoisille tehtäville, jos oma jaksaminen ei niihin riitä. 

Reflektiosta opin kuinka tärkeä oma ja työyhteisön hyvinvointi on. Se, miten hyvin viihdymme töissä ja kuinka hyvin huolehdimme itsestämme, peilautuu herkästi siihen miten käyttäydymme asiakkaiden kanssa. Jos viihdymme töissä ja voimme itse hyvin, se myös usein näkyy asiakkaalle. Opin myös kuinka tärkeää työstä palautuminen on ja että on tärkeää tunnistaa omat voimavarat. Näitä opittuja asioita aion hyödyntää myöskin tulevaisuudessa sekä vielä loppu harjoittelussa. On huolehdittava omasta hyvinvoinnista syömällä hyvin, nukkumalla riittävästi ja liikkumalla sekä etsimällä itselle sellaiset asiat, joilla palautuu työpäivän jälkeen ja saa työasiat pois mielestä. Huolehtimalla omasta hyvinvoinnista huolehtii samalla myös työyhteisön hyvinvoinnista. 

20.5. 

Tällä viikolla pohdimme fysioterapeutin eettistä osaamista. Keskustelussa kertautui hyvin asioita joita fysioterapeutin eettisissä ohjeissa mainitaan. Tärkeitä asioita joita keskustelussa nousi olivat esimerkiksi, että kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja kohtaa asiakkaan ennakkoluulottomasti. Ennakkoluulottomuus on mielestäni tärkeä, sillä keskustelussa nousi kokemus ennakkoluuloihin liittyen. Fysioterapeutti oli mennyt asiakkaan luokse kotikäynnille ja asiakas oli ollut hyvin päihtyneenä. Tämän jälkeen fysioterapeutti oli kertonut kollegoille negatiiviseen sävyyn asiakkaasta, vaikka asiakas oli muilla kerroilla ollut hyvin asiallinen ja pahoitellut myös tapahtunutta. Myös muut olivat kuulleet samanlaista käytöstä, että asiakkaista kerrotaan vain niitä negatiivisia asioita. 

Nämä aiheuttavat ennakkoluuloja asiakasta kohtaan, jota ei ole edes nähnyt ja ne saattavat vaikuttaa vuorovaikutukseen, kun asiakas kohdataan ensimmäisen kerran. Näiden ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa tai näkyä asiakkaan ja fysioterapeutin välisessä vuorovaikutuksessa. Onko oikein kertoa kertoa negatiiviseen sävyyn asiakkaasta, vaikka asiat olisivat totta? Pitäisikö negatiivisten asioiden lisäksi keskittyä myös niihin positiivisiin? 

Eettiseen osaamiseen liittyy mielestäni vahvasti myös rehellisyys. Asiakkaalle täytyy olla rehellinen. Ei voi lupailla esimerkiksi hoitoon tai paranemiseen liittyviä asioita, jotka eivät ole realistisia. Rehellisyyteen mielestäni liittyy myös rohkeus, että uskaltaa sanoa, kun jotakin asiaa ei tiedä ja tällöin konsultoi kollegaa tai muuta ammattilaista. Myös rehellisyys siitä, jos ei ole koulutusta johonkin asiaan, ei lähdetä sitä tekemään sekä myös se, että toimii oman osaamisen rajoissa. 

Yksi tavoitteistani harjoitteluun liittyi eettiseen osaamiseen ja tämä täyttyi mielestäni hyvin. Tavoitteen takia myös eettiseen osaamiseen liittyviä asoita tuli harjoittelussa mietittyä. Harjoittelun aikana viikoittain käynyt asiakas kertoi, että lapsellaan on todettu syöpä ja hän kertoi, ettei ole asiaa monelle kertonut. Tässä pohdin, että oma käytös on varmasti ollut luottamusta herättävä, sillä asiakas uskalsi asian myös minulle kertoa. 

Eettiset kysymykset ja asiat näkyvät joka päiväisessä toiminnassamme ja ovat mielestäni tärkeitä asioita pysähtyä ajoittain pohtimaan. Tämän perjantain reflektiosta päällimmäisenä mieleen jäi rehellisyys, oman osaamisen rajojen tunnistaminen sekä se, että ei anna asiakkaasta kuultujen asioiden vaikuttaa omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Nämä asiat ovat tärkeitä pitää mielessäni myös tulevaisuudessa.

OPPIMISTEHTÄVÄ 1, harjoittelu 2

  1. Harjoittelun tavoitteet 

Eettinen osaaminen

Osaan kuvata, miten fysioterapeutin eettisissä ohjeissa kuvatut asiakokonaisuudet näkyvät harjoittelun aikaisessa toiminnassani. 

Kliininen/tutkimis-/arviointi osaaminen: 

Osaan tehdä kliinistä päättelyä asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin löydöksistä yhdessä työelämänohjaajani kanssa. 

Ohjausosaaminen: 

Osaan ohjauksessani hyödyntää asiakkaalle merkityksellisiä elementtejä pääosin itsenäisesti. 

Vapaavalintainen tavoite: 

Osaan yhdessä työelämänohjaajani kanssa valita ja toteuttaa asiakkaalle soveltuvia toimintakyvyn tukemiseen liittyviä menetelmiä (manuaalinen terapia). 

SMART:n mukaan 

S = Haluan oppia ja kehittää manuaalisen terapian taitojani, joilla tukea asiakkaan toimintakykyä.

M = Kehitystä voidaan seurata asiakkaiden ja työelämänohjaajani palautteen avulla. 

A = Tavoite on hyvin saavutettavissa, koska harjoittelupaikassani käytetään paljon manuaalisen terapian menetelmiä.

R = Tavoite on merkityksellinen, sillä haluan oppia ja kehittää manuaalisen terapian taitojani.

T = Tavoite on saavutettavissa viidessä viikossa. 

 

2. Harjoittelun pelisäännöt 

Kävimme harjoittelun pelisäännöt aloituskeskustelussa. Työaikaan liittyvistä asioista sovimme, että työpäivät sijoittuvat pääsääntöisesti klo 9–17 välille, ruokatauko pidetään noin puolen päivän aikaan ja työpaikalta voi poistua muualle syömään lounaan. Viikon aikataulun voin itse katsoa työpaikan tietokoneelta. 

Työvaatteet tulee olla sellaiset, missä on mukava olla ja tehdä. Töihin ei farkkuja tai "bilevaatteita". Puhelimen käytöstä taas puhuimme, että puhelinta saa käyttää asiakas tilanteessa, jos tekee muistiinpanoja tai tarkistaa jonkun asian tai tiedon etsimiseen. Puhelimella ei roikuta koko aikaa. Salassapitovelvollisuudesta keskustelimme, että asiakas tilanteista ei puhuta muille niin, että asiakas olisi siitä tunnistettavissa. 

Puhuimme palautteen antamisen käytännöistä, että ohjaajani tapa on käydä heti asiakas tilanteen jälkeen ja/tai päivän jälkeen tilanteen/tilanteet läpi ja antaa palaute. Muita asioita mitä sovimme harjoittelun säännöiksi olivat, että tullaan ajoissa paikalle, esittäydytään asiakkaille yms. muut työelämäntavat. 

3. Ohjauskeskustelun ajankohta

Varasimme ohjauskeskustelun keskiviikoksi 11.5. klo 14.00–15.00.

3. OPPIMISTEHTÄVÄ

 Työelämänohjaajan palaute:

Tiedot: Omaat hyvät tiedot ja haet lisää tietoa oma-aloitteisesti. Rohkeutta vaan lisää tiedon esille tuomiseen. 

Taidot: Sinulla on hyvät taidot ohjata ryhmiä ja kohdata yksilöasiakkaita. 

Tunteet ja asenteet: Olet rauhallinen, etkä hötkyile turhia. Lähdet napakasti työhön kuin työhön. 

Tiimityötaidot: Otat vastuuta sinulle ja koko tiimille annetuista tehtävistä. Tulet hyvin toimeen muiden kanssa. Olet helposti lähestyttävä. 

Kehittymisenkohteet: Tuo reippaasti osaamistasi esiin ja luota itseesi. Osaat kyllä! Kun toimii omalla persoonalla, itseluottamuksella, sen hetkisen tietotaidon mukaan, ei voi mennä pieleen. 

Erityismaininnat: Hoidat hommasi ja toimit vastuullisesti! Rauhallisuus on valttisi!

2. OPPIMISTEHTÄVÄ

29.10.2021 

Yhteisestä reflektiohetkestä viikko SPAssa jäi paljon asioita käteen. Puhuimme viikko SPAssa paljon esimerkiksi tiimimme toiminnasta ja mitä onnistumisen kokemuksia viikon aikana on tullut ja ehkä mitä korjattavaa seuraavaan viikkoon olisi.  Viikko SPAssa kävimme myös läpi ajatuksia ja tunteita ekalta päivältä ja kuluneelta viikolta, kun on juuri aloittanut ja kaikki on vielä uutta. 

Keskustelusta opin, miten tärkeää olisi tiimin kesken sopia viikoittaisia yhteisiä aikoja, missä pääsisimme yhdessä keskustelemaan esimerkiksi viikon ryhmien suunnitelmista ja missä kukakin menee viikon aikana. TARMOssa kaikki tiimin jäsenet eivät kulje joka paikkaan yhdessä vaan yksilöasiakkaita saattaa olla eri henkilöillä ja ryhmiä vedetään eri kokoonpanoilla. Tämän takia olisi tärkeää ottaa yhteiset ajat viikkoon, milloin koko tiimi olisi koossa. Kun tiimi kokoontuu yhdessä ja toimii yhdessä, vaikka kokoajan ei kuljeta yhdessä, on tiimi varmasti paljon tehokkaampi ja työt tulevat paremmin hoidettua. Yhteiset hetket lisäävät tiimin yhteishenkeä, joka vaikuttaa myös tiimin tehokkuuteen ja työn laatuun. Tämä pätee myös oikeassakin työ elämässä. On tärkeää ottaa yhteisiä hetkiä viikkoon, jolloin tiimi, tai työporukka, pääsee yhdessä kokoontumaan. 

Tätä oppia tulen hyödyntämään myös loppu harjoittelun ajan yhdessä muiden tiimiläisten kanssa. Esimerkiksi pakkiparina olevien olisi hyvä varata tiimille yhteinen suunnittelu aika viikosta. Tulevaisuudessa, esimerkiksi työelämässä, voin itse aktiivisesti tuoda tätä ajatusta esiin, jolloin pääsen hyödyntämään tätä. 

Viikko SPAsta opin myös sen, että on hyvä kehua toista hyvin tehdystä työstä eikä vain mielessä ajatella niin. On tärkeä sanoa nämä asiat ääneen. Toisen kehuminen ja palautteen antaminen on tärkeä taito. Palautteen antaminen hyvin tehdystä työstä vahvistaa ja parantaa tiimin yhteishenkeä, joka varmasti näkyy myös työpanoksessa ja työn laadussa. Tätä pääsen hyödyntämään loppu harjoittelussa ainakin viimeisessä viikko SPAssa, jossa pääsemme antamaan toisille palautetta. Mutta tätä haluan myös tulevaisuudessa hyödyntää kehumalla toisia.

Viikko SPAssa keskustelimme myös tämän viikon ryhmistä ja miten ne olivat menneet. Jokainen viikon ryhmä oli onnistunut oikein hyvin. Pohdimme yhdessä, miksi ja mikä oli vaikuttanut siihen, että ryhmien ohjaus oli onnistunut niin hyvin. Yhteisestä keskustelusta opin, että hyvin suunnittelu on yksi avain onnistumiseen. Esimerkiksi naisten Woimaryhmässä olimme suunnitelleet tarkasti kuka ohjaa minkäkin liikkeen ja kuka ottaa aikaa jne. Tällöin ei tullut sekaannuksia tai toisen päälle puhumista. Samoin toisen ryhmän kanssa olimme hyvin suunnitelleet, kuka tekee mitäkin ja ryhmän ohjaus onnistui. Kun taas yhden yksilöasiakkaan kanssa olimme vain suunnitelleet liikkeet mitkä teemme, mutta työnjakoa emme olleet käyneet läpi ja ohjauksessa oli hieman epäselvää kumpi aloittaa ja kuka ohjaa mitkäkin liikkeet. 

Loppu harjoittelun ajan ajoin ottaa suunnittelulle hyvin aikaa sekä muistaa varata sille ajan omasta Diariumin kalenterista, että myös tulevat ohjaukset onnistuisivat hyvän suunnittelun ja valmistautumisen ansiosta. Tämä pitää myös muistaa tulevaisuudessa ja ottaa aikaa suunnittelulle ja valmistautumiselle. 

Nämä asiat olivat suurimmat oppimisen aiheet tämän viikon viikko SPAsta. Tällä viikolla suurimat oppimisen aiheet liittyivät tiimissä työskentelyyn ja tiimin toimintaan. Muutoinkin viikko on ollut hyvin opettavainen. Olen oppinut jo kirjaamisesta uusia asioita ja saanut varmuutta asiakkaan kanssa itsenäiseen työskentelyyn. Haluan myös ottaa nämä opit ja ajatukset tulevaisuuteenkin mukaan. 

5.11.2021

Tämän viikon viikko SPAssa keskustelimme paljon työn tekoon liittyvien vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Ensimmäisen viikon ja tämän viikon aikana meidän tuli pienessä ryhmässä suunnitella ja valmistella yhdelle tapahtumalle meidän pitämää pistettä. Suunnittelu vaiheessa koin, ettei yksi tiimin jäsen anna yhtä suurta työpanosta kuin itse olen antanut. SPAssa keskutelimme siis, miten tällaisen vaikean asian voi ottaa puheeksi toiselle. 

Teimme SPAssa demon, jossa pääsimme harjoittelemaan etukäteen miten asian voi ottaa puheeksi niin ettei toinen loukkaanu asiasta. En ole aikaisemmin itse joutunut tilanteeseen, jossa pitäisi ottaa puheeksi tällainen vaikea asia, joka toista voi loukata. Keskustelu aiheesta ja tilanteen harjoittelu opetti paljon. Tällaiset asiat tulee ottaa puheeksi, vaikka ne vaikealta tuntuvatkin. Esimerkiksi työpaikalla, jos on henkilö, joka kulkee "vapaa matkustajana" työtehtävissä eikä asiaa oteta puheeksi, ei ongelma katoa mihinkään ja saattaa se ajan kuluessa vain pahentua ja puheeksi ottamisesta tulee vielä vaikeampaa. SPAn vetäjämme sanoi mielestäni hyvin, kun toiselle haluaa hyvää, näkyy se myös omassa kehon kielessä ja tavassa sanoa asia. Kun tarkoittaa hyvää ei asian puheeksi otto ole koskaan huono asia. Sama pätee muissakin asioissa. 

Näitä oppeja aion käyttää niin harjoittelussa, jos tällaista vielä sattuu, sekä tulevaisuudessa koulussa ja työelämässä. Jos jokin vaikea asia tulee vastaan, esimerkiksi tällainen, haluan harjoitella puheeksi ottamista, koska mielestäni tämä on tärkeä taito ja asiat tulee ottaa puheeksi etteivät ne paisu. 

Puhuimme myös viikko SPAssa siitä, kuinka paljon itse imee toisten tunteita ja jääkö itse murehtimaan toisten tunteita sekä kuinka paljon kouluasiat jäävät pyörimään päähän ja miten saisi lopetettua kouluasioiden ajattelun. Tässä keskustelussa opin itsestäni, että itse myötä elän ja imen herkästi toisen kokemia tunteita, niin positiivisia kuin negatiivisia. Tällaisessa ammatissa, johon on opiskelemassa empaattisuus on todella tärkeää, mutta asiakkaiden tunteet ja murheet eivät saisi jäädä liikaa pyörimään omaan päähän. Keskustellessamme pohdimme, miten nämä asiat eivät jäisi päähän pyörimään. Olisi tärkeää löytää keinot, millä nämä asiat eivät jäisi omaan päähän pyörimään. 

Jatkossa mietin ja harjoittelen sitä, miten en jäisi vatvomaan muiden tunteita, koska tunnistan itsestäni sen, että työelämässä asiakkaiden murheet saattaisivat jäädä itseäni mietityttämään. Myös keinot siihen, ettei kouluasioita miettisi kokoajan päässään olisi tärkeä löytää. Näitä asioita olenkin jo löytänyt, millä saan esimerkiksi kouluasiat pois mielestä, mutta niitä on aina hyvä miettiä. Tulevaisuudessa työelämässä olisi hyvä jättää työasiat työpaikalle ja kun sieltä lähtee ne asiat jäävät sinne eikä niitä tarvitse muualla miettiä. 

12.11.2021

Tämän viikon viikko SPAssa keskustelimme tiimimme toiminnasta sekä melko suurista asioista, kuten millä tavalla omaa elämää haluaa elää. Ehkä suurin oppimisen aihe viikko SPAssa oli oppi itsestäni kuinka itse on taipuvainen suorittamaan asioita. Itsellä on paine ja halu oppia koko ajan uutta ja kehittyä, ja tätä alkaa ehkä jossain vaiheessa suorittamaan ja tällöin esimerkiksi oma-aika ja aika jolloin palautuu jää liian vähäiseksi. Keskustelimme siitä, että myös yhteiskuntamme asettaa paineitta siihen, että koko ajan pitäisi kehittyä ja olla produktiivinen. 

Keskustelussa päädyimme siihen tulokseen, että aina ei tarvitse olla todella tehokas ja edetä yhteiskunnan normin mukaisesti. On ihan ok rakentaa oma polkunsa ja tehdä asiat niin kuin itse haluaa ja välillä vain olla. Tämän opin haluankin ottaa mukaan omaan arkeeni ja tulevaisuuteenkin viikko SPAsta. Aina ei tarvitse suorittaa, aion loppu harjoittelun ajan kuin myös tulevaisuudessa pitää tämän ajatuksen mielessäni. 

Keskustelimme myös reflektiosta. Opin keskustelusta kuinka tärkeää reflektio on oman oppimisen ja kehityksen kannalta. Aion kiinnittää reflektointiin enemmän aikaa tulevaisuudessa ja varata sille aikaa esimerkiksi asiakas tilanteiden jälkeen. Loppu harjoitteluun aion ottaa mukaan sen, että myös yksilöasiakkaiden jälkeen hieman miettisimme, mikä meni hyvin ja missä olisi voinut vielä parantaa. Ryhmien jälkeen reflektoimme hyvin, miten ryhmä kerta meni, mutta tämä yksilöasiakas käyntien jälkeen emme ole siitä paljon puhuneet, joten tämä on hyvä ottaa myös loppu harjoitteluun mukaan. Oman toiminnan reflektointia on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa, jotta pystyy itseään kehittää mahdollisimman hyvin. 

19.11.2021

Kävimme tämän viikon viikko SPAssa läpi toisillemme antamia palautteita sekä koordinaattoreiden antamaa palautetta. Muiden antamasta palautteesta tunnistin hyvin itseni niin kehittämisen kohteeni niinkuin positiiviset palautteet. Positiivisessa palautteessa, missä kehuttiin omaa toimintaani ohjaustilanteessa sekä yksilasiakkaiden kanssa, tajusin, että näissä asioissa olen etenkin harjoittelun aikana myös omasta mielestäni kehittynyt. 

Yhdeksi tavoitteekseni laitoin, että osaan hyödyntää motorisen oppimisen keinoja omassa ohjauksessani, ja mielestäni pääsin tavoitteeseeni. Aikaisemmin esimerkiksi usein olen saattanut ohjeistaa asiakasta liikkeen teon aikana, mutta harjoittelun aikana olen kiinnittänyt tähän huomiota ja annan palautteen vasta liikkeen teon jälkeen. Muutenkin mielestäni oma ohjaaminen on mennyt hurjasti eteenpäin ja olen saanut siihen varmuutta. Varmasti tähän on vaikuttanut se, että on joutunut/päässyt itse toisen opiskelijan kanssa ottamaan yhdessä asiakkaita vastaan eikä ole tullut painetta siitä, että omaa toimintaa on ohjaaja katsomassa. Mielestäni olen myös kehittynyt ryhmien ohjauksessa ja olen saanut siihenkin paljon varmuutta. On ollut hyvä, että harjoittelussa on päässyt ohjaamaan niin monta ryhmää. Aiemmin ryhmine ohjaaminen on tuntunut itselle ei niin mieluisalle, mutta nyt harjoittelun aikana siitä on oppinut nauttimaan. On tärkeä siis mennä oman mukavuus alueensa ulkopuolella, sillä sielä se kehittyminen tapahtuu. 

Olemme tällä lukukaudella harjoitelleet ja opiskelleet alkuhaastatteluun liittyviä asioita ja oli hienoa, että pääsin tässä harjoittelussa useammankin kerran toteuttamaan itse alkuhaastattelun ja saanut siitä onnistumisen kokemuksia. Näistä on saanut itsevarmuutta alkuhaastattelun toteuttamiseen. Alkuhaastattelussa on vielä kuitenkin asioita joihin tulee kiinnittää huomiota ja asioita joita vielä pitää kehittää, mutta ainahan löytyy kehitettävää. Yksi yksilöasiakkaan alkuhaastattelu jäi etenkin mieleen, joka meni mielestäni hyvin. Alkuhaastattalun aikana asiakas uskaltautui kertomaan vaikeistakin asioista ja käytimme koko vastaanottoajan alkuhaastatteluun. 

Tutkimis ja arviontiosaamisen tavoite on ohjannut minua kuntosaliohjauksien suunnittelussa miettimään asiakkaille heille hyödyllisiä liikkeitä ja jotka auttaisivat heitä pärjäämään arjessa. Tiimimme kohde ikäryhmä oli ikäihmiset, ja sen mukaan olen miettinyt myös omat ohjaamiseni. Harjoittelu on myös opettanut huomioimaan kohderyhmän, asiakkaiden kuntotason sekä toimintakyvyn ja miettimään harjoitteet juuri heille soveltuviksi. Harjoittelun aikana tuli myös muutama tilanne, jolloin asiakas ei pystynyt tekemään jotakin liikettä, jonka olimme miettineet. Keksimme tilanteissa asiakkaalle uuden liikkeen, mutta nämä vaihtoehtoiset liikkeet voisi ennen ohjausta jo olla mietitty. Olen myös yrittänyt tuoda omaan ohjaamiseeni siirtovaikutuksen tuomista asiakkaalle, kertomalla juuri minkä takia jokin liike on tärkeä tehdä. 

Kolmas tavoitteeni koski kirjaamista. Kirjaamiseen olen saanut harjoittelun aikana paljon kokemusta ja harjoittelua. Mielestäni olen kehittynyt kirjaamisessa ja ainakin oppinut Diariumin käytön. Kirjaamisen harjoittelussa mielestäni muilla opiskelijoilla on ollut suuri merkitys. Kun asiakaskäynti kirjattiin, kirjattiin se aina yhdessä. Tällöin sai hyvin vaihtaa ajatuksia opiskelijan kanssa kirjaamiseen liittyen ja siinä samalla myös oppii toiselta.  

Harjoittelu on kokonaisuudessaan ollut hyvin opettavainen ja olen oppinut paljon uutta. TARMOssa etenkin olen oppinut ottamaan vastuuta ja oman ajankäytön hallintaa. TARMOn harjoittelussa olen oppinut myös ihmisen kohtaamista ja vuorovaikutustaitoja sekä asiakkaan kohtaamista. TARMO on ollut turvallinen oppimisympäristö näiden asioiden harjoitteluun. 

1. OPPIMISTEHTÄVÄ

 1. Harjoittelun tavoitteet 

Tutkimis- ja arviointiosaaminen 

- Osaan toteuttaa asiakkaalle hyödyllistä/tarpeellista terapeuttista harjoittelua, joka tukee asiakkaan toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä. 

Ohjausosaaminen 

- Osaan hyödyntää motorisen oppimisen ja ohjaamisen keinoja/periaatteita omassa ohjaamisessani ryhmien sekä yksilöasiakkaiden kanssa. 

Teknologia osaaminen (oma vapaavalintainen tavoitteeni)

- Osaan kirjata oikein ja oppia käyttämään Diariumia paremmin/sujuvammin. 

SMARTn mukaan 

S - Haluan oppia kirjaamisen oikean rakenteen ja mitä kaikkea kirjaamisessa tulee huomioida ja kirjata näkyviin. Haluan myös oppia käyttämään Diariumia paremmin. 

M - Kehitystä pystyy seuraamaan vertaamalla aikaisempiin kirjauksiin. 

A - Tavoite on saavutettavissa, koska harjoittelupaikassa pääsen harjoittelemaan kirjaamista. 

R - Tavoite on merkityksellinen, koska taitoa tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa työelämässä. 

T - Tavoite on saavutettavissa neljässä viikossa. 

2. Harjoittelun pelisäännöt

Harjoittelun pelisäännöistä ja muista käytännön asioista puhuttiin ja sovittiin kahdessa perehdytyksessä. Ensimmäisessä perehdytyksessä käytiin läpi, miten Tarmossa toimitaan, työvälineet esimerkiksi Diarium, Moodle ja Excel. Ensimmäisessä perehdytyksessä kiersimme ja kävimme Tarmon tiloissa, vastaanottohuoneet, kuntosali ja opiskelijoiden työtilat. Käytiin läpi salassapitovelvollisuuteen liittyvät asiat ja miten ne näkyvät Tarmossa, asiakkaan suostumus tietojen tallentamiseen, tietoturvallisuus ja sitä lisäävät toimenpiteet sekä pukeutumiseen liittyvät asiat. Kävimme myös läpi, miten tulee toimia, jos harjoittelun aikana sairastuu. 

Ensimmäisenä harjoittelu päivänä pidettiin toinen perehdytys, missä käytiin läpi muun muassa Diariumin kalenterin käyttöä, työtunneista asiaa ja työajan periaatteet. Viikottaiset tapahtumat kävimme läpi, maanantain tiimipalaveri, tiimin yhteinen kertaus ja viikko SPA sekä Tarmon instagramin päivitys. Kävimme tarkemmin läpi Diariumin käyttöä, miten varata tiloja ja oman kalenterin käyttöä sekä tarkemmin kirjaamista. Kävimme vielä läpi Tarmon työtilat ja tiimien avaimiin liittyvät käytännöt. Katsoimme, miten Tarmossa työpäivä rakentuu. Kävimme läpi myös ruokailun ajankohdan, ruokatunnin keston ja kävimme vielä läpi, mitä tulee tehdä, jos sairastuu. 

Harjoittelun pelisäännöt:

- Työvälineet ja tilat tulee jättää siistiksi ja laittaa tavarat niille tarkoitetuille paikoille. Terapia- ja hoitovälineet, kuten jumppamatot tai kuntosalilla käytetyt laitteet, tulee pyyhkiä pintapuhdistusaineella käytön jälkeen. 

- Harjoittelu tunnit tulee tasata, harjoittelu tunteja ei voi tehdä ennakkoon eli harkkaa ei voi lyhentää. 

- Diariumin kalenterin ajantasaisuudesta tulee huolehtia. 

- Salassapitpvelvollisuus: asiakkaista ei saa keskustella ulkopuolisten kanssa, harjoittelun jälkeisissä reflektioissa ei saa puhua asiakkaista tunnistettavasti, salassapitovelvollisuus koskee myös kumppaneiden tiloissa työskentelyä.

- Asiakkaan suostumus tietojen tallentamiseen: uuden asiakkaan täytyy täyttää esitietolomake, missä hän antaa suostumuksen tietojen tallentamiseen. 

- Tietoturvallisuudesta on huolehdittava. 

- Pukeutuminen: omiin vaatteisiin, vaatetus tulee olla työhön sopiva, Karelian T-paita tapahtumissa.

- Jos sairastuu, tulee siitä ilmoittaa heti koordinaattoreille ja omalle tiimille. Harjoittelusta saa olla enintään kolme päivää pois sairastumisen takia, jos on pidempään tulee tunnit korvata. 

- Työajanperiaatteet: kaikki harjoittelussa tapahtuva on työaikaa, työaika pääosin 8–16 välillä, työaikaa tulee seurata ja merkitä excel taulukkoon, suunnittelu- ja valmistelutyötä, joka ei tapahdu asiakas kontaktissa, voi tehdä myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

- Tilojen varaaminen tulee varmistaa ennen toimintaa.

- Ruokailuun varattu 30–60 minuuttia, kahvitauko. Elintarvikkeita ei saa nauttia vastaanottohuoneissa, sähköisten laitteiden läheisyydessä, E157 ja kuntosalilla!

- Jos asiakastilanteissa tapahtuu vahinko/tapaturma, siitä tulee ilmoittaa koordinaattoreille!

- Harjoittelussa pidetään omaa nimikylttiä. 

3. Ohjauskeskustelun ajankohta

Varasimme ohjauskeskustelun torstaiksi 18.11. klo 10.00–12.00.